Katsoiko kukaan Jutta ja puolenvuoden superdieetit -ohjelman jaksoa, jossa esiintyi Piia? Hän oli siis laihduttanut aiemminkin paljon, mutta nyt tavoitteena oli viimeistellä painon pudotus, sillä pudotettavaahan oli vielä reilusti jäljellä. Piian jaksosta jäi päällimmäisenä mieleen se ahdistus, jota hän omasta ulkomuodostaan koki. Syy, miksi otan tämän asian esille on se, että koen eräänlaista suurta yhteenkuuluvuuden tunnettaa Piian tunnemaailmaan, vaikka olemmekin eri lähtökohdissa. Mielessäni haukun itseäni jatkuvasti omasta ulkonäöstäni ja läskeistäni, en osaa nauttia tuloksista - en edes näe sellaisia koskaan tulevan. En osaa iloita hyvästä olosta, mitä puhdas ruokavalio minulle tuottaa - näen itsessäni vain sen, kuinka paljon työtä vielä on edessäni.
Otsikko ei missään tapauksessa viittaa Piian, hän on upea kaunis nainen! Se viittaa minuun itseeni, siihen kuinka mielessäni puhuttelen itseäni. Toistelen tuota ''rumaläskihuora'' -mantraa päässäni päivittäin ja mietin, että mitä minäkin ansaitsen kun näytänkin tältä. Ei siis mikään ihme että ahdistaa. Miksi kohtelen itseäni näin huonosti? Tiedän myös, että en nauti ns. roskan syömisestä, mutta lievitän sen avulla ahdistustani, osittain palkitsen ja osittain jopa rankaisen sillä itseäni! Miksi minä ansaitsisin kauniin, seksikkään ja valloittavan vartalon?? Miksi söisin terveellisesti? Nautinko sittenkin itseni huonosta kohtelusta jollain kierolla tavalla? Pääsen ainakin haukkumaan itseäni lisää...
Painon pudottaminen ja elämäntapojen parantaminen ei onnistu, jos on jatkuvasti stressitilassa ja ahdistunut. Keho on kokonaisuus, ja stressihormonit sotkevat aineenvaihduntaa. Pakonomainen liikunta ei ole pitkäaikainen ratkaisu. Mihin kadotin sen iloisen, itsevarman ja onnistumisestaan iloitsevan ihan kivan näköisen tytön? Milloin se hävisi? Superdieetin alussa olin varma onnistumisestani, tein asiat hyvällä fiiliksellä. Sitten tuloksia ei tullutkaan toivotusti (ainakaan omasta mielestä), muu elämä heittää kuperkeikkaa ja olen tässä, yksin, ahdistuneena, entistä lihavampana ja itseinhossa pyörivänä. Mistä löytää ilo takaisin?
Vitsit! Mahtavaa, että löysin tän sun blogin. Oon ihan samoilla aaltopituuksilla sun kanssas, samoja tavoitteita,opiskelija, ja pohdin tismalleen samoja juttuja. Parasta sun blogissas on, ettei tää ole mikään pröystäilevä lifestyle blogi. Itse oon persaukinen opiskelija ja ahdistuneena luen fitfashion-ihmisten blogeja ja kuinka siistiä, rikasta ja mahtavaa niiden elämä on. Sun meininki on aitoo, ja voin samaistuu. Love this.
VastaaPoista